Kiireisen arjen tasapaino: miten pidän itsestäni huolta

Edellisessä postauksessa mainitsin kiireisen syksyn, ja sain kysymyksen siitä, miten hallitsen kiirettä ja pidän itsestäni huolta tiukkojen aikataulujen keskellä. Tämä kysymys sai minut pohtimaan omia keinojani arjen tasapainottamiseksi. Työni takia matkustan paljon, mikä myös haastaa normiarkea, vaikka koenkin olevani ajankäytön mestari – ainakin silloin tällöin. 

Entä sinä, miten pidät huolta itsestäsi kiireen keskellä?

Keino katkaista kiireinen työarki edes hetkeksi oli päätös pitää tänä vuonna syyslomaa viikko, joka minulla on ensi viikolla edessä. Syksyn kiireet voivat helposti imaista mukaansa niin, että oma jaksaminen unohtuu. Olen itse huomannut, että tärkeintä kiireen keskellä on kuitenkin muistaa huolehtia riittävästä levosta ja liikunnasta – kaksi asiaa, joilla jaksan pärjätä niinäkin viikkoina, kun kalenteri tuntuu täyttyvän yliäärimmilleen.

Syksyn värejä Syötteellä

Ensimmäinen vinkkini on nukkua tarpeeksi. Riittävä uni on kuin pohjatyö kaikelle muulle: ilman hyviä unia energiaa ei riitä arjen haasteisiin, saati omista harrastuksista nauttimiseen. Olen aina ollut hyvä nukkumaan, joten siitä on ollut iso apu jaksamiseeni. En yleensä mene heti nukkumaan, kun menen sänkyyn, vaan kuuntelen kirjaa – mutta jo se, että menee ajoissa sänkyyn, rauhoittuu ja tyhjentää pään ajattelemalla jotain ihan muuta, auttaa. Hyvät unenlahjat ovat yksi parhaita taitoja, joita onneksi omistan, ja se on ollut kullanarvoinen arjessani. Olen oppinut, että minun tulee asettaa unelle samanlainen prioriteetti kuin mille tahansa tärkeälle tapaamiselle – pidän siitä kiinni, en suostu tinkimään. Tavoitteeni on mennä nukkumaan joka ilta suunnilleen samaan aikaan ja varmistaa, että saan riittävästi unta, vaikka se tarkoittaisi joidenkin asioiden siirtämistä myöhemmäksi.

Toinen keino, jolla pidän tasapainoa yllä kiireen keskellä, on säännöllinen liikunta. Käyn salilla kolme kertaa viikossa, ja nuo treenikerrat ovat minun tapani päästä irti stressistä ja saada energiaa. Salilla käyminen on omaa aikaani, jolloin saan keskittyä vain itseeni.

Joskus olen tehnyt poikkeuksia. Arkiaamuna salille mennessäni olen samalla kuunnellut jotain palaveria tai koulutusta, mutta salilta en voi itse aktiivisesti osallistua palaveriin. Salilla en myöskään kuuntele kirjoja, vaan kuuntelen musiikkia. Kun olen juoksumatolla, musiikin täytyy sopia askeleisiini, kun taas voimaharjoittelussa minulle käy oikeastaan mikä tahansa musiikki, kunhan vain pidän siitä ja siinä on tarpeeksi energiaa – jopa 80-luvun diskoklassikot ovat joskus yllättävän tehokkaita! Ehkä nämä soittolistat ovat omia opittuja "pakkomielteitäni", mutta ne auttavat minua keskittymään ja saamaan harjoittelusta kaiken irti.

Treenillä on suuri vaikutus mielialaani – enkä oikeastaan koskaan tunne salille menoa raskaaksi, vaikka joskus saatan olla väsyneempi kuin toisena päivänä. Tuo pieni aika, jonka omistan pelkästään itselleni, auttaa minua jaksamaan kaiken muun keskellä.

Maastavetoja teen pari kertaa viikossa

Sulan maan aikaan tykkään myös pyöräilystä, kuten varmaan blogistani on voinut huomata. Metsä on minulle erittäin tärkeä paikka – aiemmin harrastin polkujuoksua, jota en enää terveyssyistä voi samalla tavalla harrastaa, mutta luonnossa voi juoksun sijaan aivan hyvin käyskennellä ilman kiirettäkin, ja maastopyörällä pääsee myös poluille. Metsässä on jotain maagista – se rauhoittaa ja muistuttaa, että kiire ei kuulu luontoon. Tämä on minulle tärkeää aikaa, joka auttaa pysymään tasapainossa ja nauttimaan luonnon rauhasta.

Maastopyöräilemässä

Lisäksi ruokailutottumukset ovat asia, joka vaikuttaa merkittävästi jaksamiseeni. Myönnän, että kiireisinä päivinä ruokailut saattavat jäädä vähemmälle huomiolle, mutta pyrin huolehtimaan siitä, että saan tarvittavat ravintoaineet ja riittävästi energiaa. Paljon treenaavana minulla on välillä haasteita saada riittävästi energiaa, joten tämä on jatkuva oppimisprosessi ja aihe, johon ehkä onkin hyvä palata tarkemmin tulevissa kirjoituksissa. Yritän aina välillä valmistella eväitä etukäteen, mutta tunnustan, että se ei aina mene suunnitelmien mukaan. Ruokailujen suunnittelu on minulle vähän kuin arpapeliä – joskus voitan, ja joskus lounas jää kahvikuppiin.

Rakastan parsaa!

Olen myös löytänyt pienistä tauoista normi arjessani yllättävän paljon voimaa. Lyhyt kahvihetki omien ajatusten parissa tai muutama minuutti syvää hengittämistä auttavat palautumaan, vaikka en ehdi pitkiin rentoutumishetkiin. Joskus on hyvä hengähtää ja luoda katse omaa työpöytää pidemmälle. Arki voi joskus olla hektistä, mutta pienet hengähdystauot ovat minulle tärkeä keino muistuttaa itseäni, että kaiken kiireen keskellä voin aina ottaa edes hetken itselleni.

Jokaiselle kiireiselle suosittelen myös priorisoinnin taitoa: kaikkea ei voi tehdä täydellisesti, eikä kaikkea tarvitse tehdä juuri nyt. Olen opetellut priorisoimaan, mikä oikeasti on tärkeää, ja olen myös antanut itselleni luvan sanoa "ei" asioille, jotka eivät juuri nyt palvele omaa hyvinvointiani.

Tyypillinen arkitilanne: luurit päässä ja luureista päätellen
esitystä nauhoittamassa. Rovaniemen heräämössämme on ihana
pysähtyä hetkeksi ihailemaan tilataidetta ja rauhoittamaan ajatukset.

Vaikka jonain päivänä on todella hektistä ja päivät venyvät, olen opettanut itseni hyväksymään sen, että kiireettömämpinä päivinä voin ottaa rennommin. Olen jopa pyrkinyt suunnittelemaan päiviä, jolloin kalenteri ei olisi niin täynnä, koska sellaisina päivinä saan myös todella paljon aikaan asioita. Joskus keskeytyksettömän ajan varaaminen kalenteriin on paras tapa varmistaa, että myös oma jaksaminen pysyy mukana – kannattaa kokeilla. Pyrin siis ottamaan ajoittain hieman lunkimmin – hyvä neuvo, mutta myönnän, että sen toteuttaminen suorittamaan tottuneelle on joskus vaikeaa. 

Kokonaisuudessaan säännöllinen arki: riittävä uni, liikunta ja pienet hengähdystauot ovat ne asiat, jotka pitävät minut tasapainossa kiireisen arjen keskellä. Toivon, että tämä muistuttaa myös sinua pitämään huolta itsestäsi – koska kiirettä tulee aina olemaan, mutta hyvinvointi on se, jonka avulla jaksaa myös nauttia elämästä.